25/07/2007

Coxinha

Mies aina yllättää ja alkaa johonkin omituiseen aikaan kokkailla jotain, jota se ajattelee ehkä osaavansa tehdä... Coxinha on suolainen uppopaistettu piiras, jossa on sisällä jauhelihaa (meillä jauhelihakastiketta, jossa tomaattia, sipulia ja valkosipulia sekä mausteita). Taikina on tehty keitetystä ja muhennetusta maniokista. Mies lisäili siihen muutaman kananmunan, jauhoja ja suolaa niin kauan, että koostumus oli sellainen, että siitä sai piiraita pyöriteltyä. Mitään mittoja, edes arvioita ei siis ole saatavilla. En edes muista kuinka paljon sitä maniokkia oli.

Taikinapallon sisään siis laitetaan jauhelihakastiketta (ja mun tapauksessani juustokuutio) ja sitten pallo uppopaistetaan kunnes mukavan värinen. Nää oli kyllä tosi hyviä, vähän puuttui suolaa.

Coctailtikut

Näitä tehtiin lasten kanssa jo monta viikkoa sitten mutta löysin kuvan nyt cd:ltä. En muistaakseni oo tätä aikaisemmin tänne laittanut... Lapset tietysti enemmän söivät kun kasasivat näitä mutta säästyi tikkuja sentään valokuvaa varten. Näistä tuli mieleen ihan lapsuuden synttärijuhlat. Meillä oli kotona (ja on toki vieläkin) sellasia värillisiä muovisia coctailtikkuja, joita käytettiin monta kertaa ja vaan pestiin siinä välissä.

Kookoskalaa

Tein viime viikolla kalaa koillisbrasilialaisella ohjeella, jonka opin Suomessa ystävältäni, joka on asunut Etelä-Brasiliassa... Tehtiin tätä Suomessa kalattomana versiona mutta nyt tungin sekaan kalaa niin kuin vissiin alkuperäisessä ohjeessa tehdään.

Tarvitaan:
4-5 perunaa
muutama paprika
kalaa
2 dl kookosmaitoa
suolaa

ai miten niin epämääräinen ohje... Käytin itse jaú-nimistä kalaa. Se on suomuton punertavalihainen kala, jossa ei ole ruotoja. Sen enempää en kalasta ymmärrä enkä valitettavasti voi edes arvailla mitä kalaa tähän Suomessa voisi käyttää.

Perunat kuoritaan ja leikataan ohuiksi siivuiksi. Paprikat leikataan suikaleiksi tai renkaiksi maun mukaan ja kala paloitellaan. Kattilaan ladotaan kerroksittain perunaa, paprikaa ja kalaa. Laitetaan sopivasti vettä ja keitetään sekoittamatta kunnes perunat ovat kypsiä. Sekaan lorautetaan kookosmaito (mä otin muutaman kauhallisen keitinlientä pois ennen kookosmaidon lisäämistä) ja koko soosi maustetaan suolalla maun mukaan. Tuoksu on ihanan kookosmainen ja maku hyvä, lapsetkin ottivat monta kertaa lisää.

12/07/2007

Suklaapallot

Jee, lainakameran macro toimi sen verran, että sain kohtuullisen kuvan suklaapalloista!

Yhdistin näihin kaksi ohjetta, joista toisessa käytettiin vaan kaurahiutaleita ja toisessa vaan kakkumuruja. Lopputulos oli ihan hyvä mutta jotenkin tosi margariininen. Taas kerran varmaan pärjäis vähän vähemmälläkin rasvalla. Tehtiin lasten kanssa ja molemmat olivat aivan innoissaan. Pikkuveli söi ensimmäiset saman tien mutta hoksasi sitten, että ne piti kieritellä kookoshiutaleissa ja laittaa muottiin ja lopetti syömisen. Prinsessa teki näitä tosi monta ja tykkäsi näpertelystä.

100 g voita tai margariinia
1 dl tomusokeria
2 tl vanilliinisokeria
2 rkl kaakaota
1 dl kaurahiutaleita
2 dl sokerikakkumuruja

pinnalle kookoshiutaleita

Vatkaa rasva, tomusokeri, vanilliinisokeri ja siivilöity kaakao kuohkeaksi. Lisää kaurahiutaleet ja kakkumurut ja sekoita hyvin. Laita taikina hetkeksi kylmään. Pyörittele palloja, pyöritä kookoshiutaleissa ja laita pieniin paperivuokiin. Anna olla hetki jääkaapissa ennen tarjoilua.

Taikinan voi tietysti maustaa esim. punssilla tai arrakkiesanssilla (arrakkipallot) ja pallot voi pyöritellä strösselissä tai mantelirouheessa.

Ohje Kodin herkkuleivonnaiset –kirjasta.

Ja tässä vielä pikkuveljen ja prinsessan itse tekemiä palloja...

09/07/2007

Ilman kameraa

Meidän kamera hajosi joku aika sitten ja lainakamerat on sen verran huonoja, ettei niillä saa mitään järkeviä ruokakuvia. Niinpä ruokablogi on nyt jonkun aikaa valokuvia vailla kunnes saadaan uusi kamera tai vanha korjattua.

Synttärikakku

Täytekakkupohjien tekeminen ei jostain syystä ole mun vahvuuteni vaikka muut kakut onnistuu kyllä. Onkohan se psykologista... Kakkupohjan lässähtämisen estämiseksi ja pyöreän vuoan puuttuessa tein kaksi ohutta pellin kokoista pohjaa. Toiseen taikinaan laitoin ruokalusikallisen kaakaota vanilliinisokerin tilalle. Paistetut levyt laitoin puoliksi ja käytin niistä kolme. Kakun väliin tuli paksua mansikkakiisseliä sekä vaniljakiisseliä. Kakun kostuttamiseen meni noin puoli litraa maitoa sillä molemmat pohjat olivat kuivakoita...

Mansikkakiisseliin tuli pakastettua mansikkamurskaa, 2,5 dl vettä, noin puoli desiä sokeria ja 4 rkl maizenaa. Vaniljakiisseli oli Ekströmin valmiskiisseliä. Laitoin siihen vaan vähän vähemmän maitoa kuin ohjeessa lukee.

Kakun päälle tein suklaakuorrutuksen, johon tuli 2 dl kermaa ja noin 200 g rouhittua suklaata. Kerma kiehautetaan ja siihen sekotetaan suklaa. Koristeeksi muutama aika hapan mansikka.

Lopputulos oli ihan maukas ja kaikki kyllä tykkäsivät siitä. Olihan se erilainen kun synttärikakut yleensä täällä. Täkäläisissä on kaksi paksua kakkupohjaa ja niiden välissä vähän doce de leiteä (paksua kinuskintyyppistä tahnaa). Päällä on voipohjainen kreemi, joka yleensä maistuu aika kamalalta...

Tässä vielä kakkupohjan ohje:

50-75 g margariinia
2 munaa
2 dl sokeria
3 dl jauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vanilliinisokeria tai ½ sitruunan raastettu kuori
1 dl maitoa tai vettä

Sulata rasva ja anna jäähtyä tai pidä huoneenlämmössä kunnes pehmenee. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja yhdistä munavaahtoon. Lisää rasva ja neste. Sekoita taikina tasaiseksi. Paista uunin alaosassa 175 asteessa 40-50 min. Ohje Kodin herkkuleivonnaiset –kirjasta.

Pavê de chocolate

eli suklaaherkku. Näin ohjeen suklaavanukasjauheen laatikossa ja kokeilin. Tähän tarvitaan suklaavanukasta, suklaamoussea ja Marie-keksejä. Astiaan laitetaan ensin kerros suklaavanukasta, sen päälle maidossa kostutettuja keksejä, taas vanukasta, keksejä jne. Viimeinen kerros on vanukasta. Tämän päälle joko lusikoidaan tai pursotetaan suklaamousse. Ja sitten syödään. Tein sekä vanukkaan että moussen jauhepusseista (lisää vain maito) ja niistä tuli molemmista jotenkin vähän liian löysiä tähän tarkoitukseen. Sain moussen pursotettua ja se pysyi jonkun näköisenä sen hetken, että sain astian pöytään. Maku oli kuitenkin hyvä.

Hampurilaiset

Jauhelihatikkuja seuraavana päivänä tein lopusta jauhelihasta hampurilaispihvejä. Olin ajatellut ostaa valmiita sämpylöitä mutta se unohtui ja tein pienen (joku 3,5 dl) taikinan, josta laitoin sämpylöitä. Oli sitten vähän terveellisempää kun kaupan hötöleivät kun laitoin niihin vehnäleseitäkin sekaan.

Jokainen sai itse kasata hampurilaisensa pöydässä. Väliin oli tarjolla pihvien lisäksi tomaattia, rucolaa, ketsuppia ja majoneesia sekä tietysti juustoa. Laitoin elämän risaiseksi viime kauppareissulla ja ostin cheddar-juustoa.

Meidän kaupoissa on yleensä tarjolla valmiiksi siivutettua mozzarellan nimellä kulkevaa juustoa (joka ei siis oikeasti ole mitään mozzarellaa) sekä toista prato-nimistä juustoa. Kumpikaan ei ole mitään erikoista, maku riippuu vähän meijeristä. Lisäksi saa ostaa provolonea ja parmesania (törkeään hintaan) sekä paikallisia kotijuuston tyyppisiä juustoja. Vannoutuneena juustohiirenä kärsin jonkun verran tästä luvattoman suppeasta juustotarjonnasta. Muoviin yksittäispakatut (tyyliin Aamupala) cheddarviipaleet oli siis mieletön juustomakuelämys ja suurta vaihtelua.

Jauhelihatikut

Ihan tavallista jauheliharuokaa mutta eri muodossa kuin meillä yleensä. Idean sain Yhteishyvän ruokalehdestä.

Mulla oli vajaa kilo jauhelihaa. Tein siitä 8 tikkua ja seuraavana päivänä jauhelihapihvejä. Jauhelihan sekaan kaksi kananmunaa ja mausteeksi suolaa, pippuria, valkosipulia, kanelia ja kardemummaa. Sipulin sijaan laitoin ruohosipulia ja lisäksi tuoretta korianteria. Ohjeen mukaan olisi pitänyt laittaa tuoretta minttua mutta sitä ei nyt ollut saatavilla…

Taikinasta muotoillaan pötköjä, jotka taputellaan vartaiden ympärille. Paistetaan 200 asteessa kunnes kypsiä.

Meillä lapsetkin innostuivat näistä vähän enemmän kuin jauheliharuuista yleensä. Varmaan juuri siksi, että sai pitää tikusta kiinni syödessä.

02/07/2007

Appelsiini-suklaakakku

200 g margariinia
2,5 dl sokeria
1 tl vanilliinisokeria
3 munaa
4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 dl pakastettua appelsiinimehutiivistettä (en tiedä miksi just pakastettua…)
100 g tummaa suklaata

Rasva, sokeri ja vanilliinisokeri jauhotetaan. Munat lisätään yksi kerrallaan voimakkaasti vatkaten. Lisätään jauhot ja leivinjauhe vuorotellen mehun kanssa. Lopuksi lisätään rouhittu suklaa. Paistetaan 175 asteessa 50-60 minuuttia uunin alaosassa.

Tästä tuli aika rasvainen, varmaan vähän vähemmälläkin rasvamäärällä pärjäisi. Mulla ei ollut mehutiivistettä joten laitoin vaan desin tuoretta appelsiinimehua. Se ei kuitenkaan lopulta maistunut kakussa joten se tiiviste antaa varmaan enemmän makua.

Ohje Kodin herkkuleivonnaiset –kirjasta.

Sitruunainen Britatorttu


Pohja:
125 g margariinia
1 dl sokeria
2 keltuaista
1,5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 dl maitoa

Marenki:
2 valkuaista
1,25 dl sokeria
pähkinä- tai mantelirouhetta

Täyte:
3 dl vettä
½ dl sokeria
4 rkl maissijauhoja (oletin tän tarkoittavan Maizenaa)
1 sitruunan raastettu kuori ja mehu (käytin limettiä)
3 keltuaista

Pohjaa varten vaahdotetaan margariini ja sokeri ja niihin lisätään keltuaiset sekä vehnäjauho-leivinjauhe –seos ja maito. Taikina levitetään öljyllä voidellulle leivinpaperille.

Marenkia varten valkuaiset vatkataan kovaksi vaahdoksi ja vaahtoon lisätään vähitellen sokeri. Marenki levitetään taikinan päälle pellille. Päälle voi laittaa halutessaan pähkinä- tai mantelirouhetta. Paistetaan 175 asteessa noin 20 minuuttia (meidän uunissa yllättäen taas paljon pidempään).

Täytettä varten kaikki ainekset sekoitetaan kattilassa. Kuumennetaan koko ajan sekoittaen kunnes kiisseli saostuu.

Pohja ja täyte jäähdytetään. Torttulevy puolitetaan ja toinen puoli nostetaan tarjoiluvadille pohjaksi. Päälle kiisseli ja toinen levyn puolikas. Voi koristella tomusokerilla.

Mun peltini on pienempi kuin suomalaiset pellit yleensä ja siihen tehtynä pohja oli jo tosi ohut. Tästä ei siis missään nimessä tuu koko pellin kokoista. Torttu on jotenkin mitäänsanomattoman näköinen kun se on niin ohut. Maku on kuitenkin tosi hyvä, ihan suussa sulava.

Ohje Yhteishyvän ruokalehdestä 4/06.